Seuren laaja työntekijäkysely selvitti: 88 % tekee keikkatyötä omasta halusta

Seure Henkilöstöpalvelut Oy teetti menneenä kesänä kyselyn koko kunta-alalla työskentelevälle vuokrahenkilöstölleen. Kyselyyn vastaajista 88 % kertoi tekevänsä keikkatyötä omasta halustaan. Vain 12 % vastaajista tekee keikkatyötä siksi, että muun kuin keikkatyön saaminen ei ole onnistunut. Tavallisin syy tehdä keikkatyötä on kyselyn mukaan halu itse määritellä omat aikataulunsa ja työaikansa.

Keikkatyö sopii monenlaiseen elämäntilanteeseen, viidesosa vastaajista tekee keikkatyötä opiskelun ohessa ja 10 % tarvitsee lisäansioita eläkkeellä. Keikkatyö ei ole välttämättä väliaikainen työskentelyn muoto, sillä 28 % vastaajista on tehnyt Seuren kautta keikkatyötä yli 4 vuotta. Vastaajista 97 % kertoi saaneensa ystävällisen vastaanoton edellisessä työvuorossaan. Seurea kuitenkin huolestuttaa syrjinnän kokemuksen kasvu.

Kyselyn tausta

Seure Henkilöstöpalvelut Oy teetti menneenä kesänä kyselyn koko kunta-alalla työskentelevälle vuokrahenkilöstölleen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1849 Seuressa työskentelevää sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen, varhaiskasvatuksen, siivoustyön, keittiötyön, kiinteistöhoito- ja valvonnan, toimisto- ja kulttuurityön ja nuorisotyön työntekijää. Suurin osa vastaajista eli 76 % tekee Seuren kautta keikkatyötä tai muutaman viikon pituisia työsuhteita ja loput 24 % työskentelee useita kuukausia kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa. Keikkatyö sopii monen ikäiselle, 40 % vastaajista on alle 35- vuotiaita ja 21 % yli 56- vuotiaita.

Keikkatyötä tehdään omasta halusta- eniten motivoi mahdollisuus itse määritellä oma työaika

Kyselyyn vastaajista 88 % kertoi tekevänsä keikkatyötä omasta halustaan. Vain 12 % vastaajista tekee keikkatyötä siksi, että muun kuin keikkatyön saaminen ei ole onnistunut. Keikkatyö ei ole aina väliaikainen työskentelyn muoto, sillä kyselyyn vastanneista keikkatyöntekijöistä 28 % on työskennellyt Seuren kautta yli 4 vuotta. Vastaajista 97 % kertoi saaneensa ystävällisen vastaanoton edellisessä työvuorossaan.

Tavallisin syy tehdä keikkatyötä on kyselyn mukaan halu itse määritellä omat aikataulunsa ja työaikansa. Tämän kyselyssä kertoi keikkatyön tekemisen syyksi 41 % vastaajista. Muita yleisiä syitä ovat lisäansiot muun työn ohella, halu tutustua uusiin työpaikkoihin sekä halu ylläpitää omaa ammattitaitoa. Viidesosa vastaajista tekee keikkatyötä opiskelun ohessa ja viidesosa siksi, että kaipaa keikkailun tuomaa vaihtelua elämäänsä. Vastaajista 10 % keikkailee, koska tarvitsee lisäansioita eläkkeellä.

Vastaajista 42 % työskentelee sosiaali- ja terveysalalla, 37 % varhaiskasvatuksessa, 10 % opetuksessa ja 10 % siivoustyön, keittiötyön, kiinteistöhoito- ja valvonnan, toimisto- ja kulttuurityön sekä nuorisotyön tehtävissä.

Syrjivää kohtelua kokenut vajaa kymmenesosa vastaajista

Syrjivää kohtelua työpaikalla on kyselyn mukaan kokenut 8 % työntekijöistä. Seure ottaa yhdenvertaisuuden edistämisen ja epätasa-arvoiseen kohteluun puuttumisen vakavasti. Siksi Seure lähti mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n elokuussa lanseeraamaan laajaan Työ ei syrji –kampanjaan. Kampanjan tavoitteena on tehdä syrjimättömyydestä itsestäänselvyys työelämässä.

Seurella on kampanjaan liittymisessä on myös kauaskantoisempi tavoite: sijaisten saatavuuden turvaaminen. ”Työntekijäpula ja sitä kautta myös sijaispula erityisesti sote-alalla että varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä valtava,” Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula sanoo.

”Meidän on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta tekijöitä riittää turvamaan tärkeät peruspalvelut. Minkäänlaista syrjintää ei tule työpaikoilla sallia, sillä epätasa-arvoisesti kohdeltu sijainen ei välttämättä enää halua palata takaisin työkohteeseen. Yksikin sijainen on kokonaisuuden kannalta äärettömän tärkeä, joten pidetään heistä hyvää huolta, arvostaen”, Sivula summaa kampanjan liittymisen syitä.