Etsin työssäni osaavia ja motivoituneita työntekijöitä helpottamaan asiakkaidemme ja heidän asiakkaidensa, päiväkodin lasten tai kotihoidon vanhusten, arkea. Noin 10 000 hengen työntekijäjoukostamme noin 15 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Joka kahdennellatoista työntekijällä on muu kuin Suomen kansalaisuus, useimmiten Viron, Venäjän tai Somalian.
On tosin mahdotonta yleistää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä yhdeksi ryhmäksi – joku on suorittanut suomalaisen korkeakoulututkinnon, toinen taas on ollut vuosia kotona lasten kanssa ja Seure on työharjoittelun jälkeen ensimmäinen työpaikka Suomessa.
Yhtä kaikki, meille Seuressa jokainen työnhakija tai työntekijä on samanarvoinen. Ajattelemme harvoin rooliamme maahanmuuttajien työllistäjänä, saatikka röyhistämme sillä rintaamme. Vaikka suhtautuminen maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointiin on aina ollut Seuressa mutkatonta, taustalla on vahva arvomaailma: tasa-arvo ja kaikkien työntekijöiden yhtäläinen kohtelu.
Tullessani Seureen töihin 2000-luvun alussa kohtasin keittiö- ja siivousalan keikkatyöarkea pyörittäessäni itselleni uuden ja erittäin kiehtovan maailman – Seuren toimiston asiakaspalvelun täytti vilkas monenkielinen puheensorina ja työntekijät tulivat hyvinkin tutuksi. Viime vuodet ovat muuttaneet työn hakemisen ja keikkatyön maailman lähes kokonaan sähköiseksi. Toimiston asiakaspalvelu on hiljentynyt, kun työhaastattelua lukuun ottamatta suurin osa kohtaamisista tapahtuu netissä. Jos suomi ei ole äidinkieli, kirjallisen viestinnän selkeys nousee arvoonsa.
Jotkin asiat ovat kuitenkin ennallaan – työntekijän osaamisen ja kielitaidon tulee vastata työtehtävää. Tätä arvioidaan aina rekrytointitilanteessa. Kielitaidon arvioinnissa apuna voidaan käyttää apuvälineitä, keittiöalan rekrytoinneissa vaikkapa kuvakortteja.
Yhtä asiaa ei kuitenkaan voi liikaa korostaa: kulttuurieroista joskus syntyvät haasteet ja väärinkäsitykset taklataan parhaiten avoimuudella.
Avoin keskustelu hyödyttää kaikkia ja lisää ymmärrystä puolin ja toisin, liittyen vaikkapa rukoiluun ja siihen liittyviin käytäntöihin.
Päiväkodin lapselle tai kotihoidon vanhukselle on tärkeintä, että hän kohtaa inhimillisen ja osaavan keikkalaisen, taustasta riippumatta. Silti voimme Seuressa tuntea ylpeyttä siitä, että tarjoamme lukuisille maahanmuuttajalle – myös monille, joille työllistyminen ei ole ollut helppoa – portin suomalaiseen työelämään.
