Seurelaisia – Heini Strand kirjastonhoitajana Oodissa

Heini Strand keikkaili Seuren kautta 5.12.2018 avatussa keskustakirjasto Oodissa kirjastonhoitajana. Tammikuussa 2019 hän aloitti määräaikaisen työsuhteen suoraan Oodin kirjoilla. Kirjastotyön ohella Heini työskentelee toimittajana. Heiniltä ilmestyi tammikuussa 2019 oma teos Hyvä verse.Kyseessä on lajissaan ensimmäinen suomalaisista räppäävistä naisista kertova kirja.

Työskentelit uudessa 5.12.2018 avatussa Helsingin keskustakirjasto Oodissa Seuren kautta kirjastonhoitajana. Miten päädyit kirjastonhoitajaksi ja oletko ollut alalla pitkään?

Olen opiskellut Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuutta ja osana tutkintoa suoritin sivuaineena informaatiotutkimuksen opinnot. Kirjastoissa olen työskennellyt vuodesta 2010 lähtien. Kirjastotyön ohella teen töitä myös toimittajana.

Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillistä työpäivää ei Oodissa ole, sillä päivän sisältö riippuu paljon vuorosta; siitä, onko aamu-, väli- vai iltavuoro. Myös päivälistaan merkitty päivystysalue vaikuttaa. Kaikkiin työpäiviin liittyy aina kuitenkin paljon asiakaspalvelua ja kirjastoaineiston logistiikkatehtäviä.

Kerro muutama työsi hyvä puoli ja muutama haaste.

Asiakaspalvelu on ihan parasta! Sitä saan tehdä joutumatta myymään asiakkaille mitään. Plussaa on sekin, että sitä saa tehdä yhdessä maamme sivistyksen ja tasa-arvon kulmakivistä: kaikille avoimessa kirjastolaitoksessa. Olen toki puolueellinen, mutta myös asiakkaana olen suuri kirjastofani.

Haastavaa on, jos en osaa heti vastata asiakkaan kysymykseen tai auttaa häntä tarvitsemansa tiedon lähteille. Oodissa rakennuksen ja palvelujen osittainen keskeneräisyys aiheuttaa välillä pulmia, mutta onneksi Oodissa on töissä niin mahtavaa porukkaa, että ongelmistakin aina selvitään.

Kenelle suosittelisit kirjastonhoitajan työtä ja minkälaisella koulutuksella alalla on mahdollista työskennellä?

Kirjastoissa voi tehdä niin monenlaista työtä, että kirjastotyö voi soveltua hyvin erilaisille ihmisille. Minulle työssäni tärkeää on halu kohdata ja auttaa ihmisiä. Epävarmuuden, vaihtelevien työolosuhteiden ja kiireen sietäminen on myös olennaista. Tasa-arvoisuuden vaatiminen ja vaaliminen ovat kirjastotyön ytimessä. Jonkinlainen viehtymys järjestykseen on myös hyvä luonteenpiirre kirjastotyöläiselle.

Kirjastotyöhön saa valmiudet esimerkiksi korkeakoulutuksella, johon sisältyy informaatiotutkimuksen opinnot vähintään täyden sivuaineen mittaisena. Myös monissa opistoissa ja ammattikorkeakouluissa saa kirjastoalan pätevyyden. Kirjastot.fi-sivustolla on hyvä listaus alan oppilaitoksista.

Minkälainen työympäristö Oodi on?

Oodi on vilkas, eläväinen, muuttuva, keskeneräinen ja energinen työympäristö. Sanalla sanoen siis ihana!

Onko Oodissa ollut paljon kävijöitä avaamisen jälkeen paljon ja ovatko työpäivät kiireisiä?

Nyt, viisi viikkoa avaamisen jälkeen kävijöitä on ollut jo miltei 400 000. Eli kyllä, kiirettä riittää.

Miten Oodi eroaa muista kirjastoista, joissa olet työskennellyt?

Oodi poikkeaa kaikista kirjastoista, joissa olen aiemmin työskennellyt. Oodi on kirjastona Suomessa ainutlaatuinen ja monessa suhteessa myös edelläkävijä. Kooltaan se on jättimäinen ja tilana mielikuvituksellinen. Se on paitsi kirjasto, myös turistikohde. Mikäs sen parempi vetonaula Helsingille ja koko Suomelle kuin suuri ja näyttävä rakennus, joka on kaikille avoin ja ilmainen ja arkisin avoinna kellon ympäri.

Mitä muuta Oodissa on kuin perinteistä kirjastotoimintaa? Mikä on oma lempipaikkasi Oodissa?

Oodissa on vielä perinteisenä pidetyn kirjastotoiminnan eli aineiston lainaamisen ja palauttamisen ohella verstastoimintaa. Koko toinen kerros on pyhitetty erilaisille vapaasti varattaville työskentely- ja ryhmätiloille sekä laitteille, kuten 3D-tulostin, ompelukoneet, tarraleikkuri ym. Kaikki laitteet ja tilat eivät ole vielä käytössä, mutta suuri osa on. Pääsääntöisesti tilojen ja laitteiden käyttö on maksutonta, mutta materiaaleista ja muutaman isomman tilan käytöstä veloitetaan.

Kirjaston lisäksi Oodista löytyy kaupungin leikkipuisto Loru, kaksi kahvilaa, KAVI:n elokuvateatteri Kino Regina, EU-näyttelytila, Helsinki-info ja kaupunkiympäristön osallisuustila Brygga. Itse pidän kolmannen kerroksen pohjoispäädyn ylätasanteesta, josta on mahtavat näkymät Töölönlahdelle.

Luetko itse paljon? Mitä kirjaa suosittelisit haastattelusi lukijoille?

Listani voisi olla loputon, mutta vain muutaman valitakseni tässä jokaiselle jotain:

Aikuisten kaunokirjallisuudesta suosittelen Rupi Kaurin runokirjaa Maitoa ja hunajaa ja Hanya Yanagiharan romaania Pieni elämä. Tietokirjoihin luokiteltavista teoksista suursuositus on Silvia Hosseinin esseekokoelmalle Pölyn ylistys sekä Tara Westoverin elämäkerralle Opintiellä. Jani Toivolan elämäkerrallinen Kirja tytölleni on lukemistani vanhemmuuskuvauksista yksi vahvimpia.

Musiikkikirjoista suosittelen omaa, juuri ilmestynyttä teostani Hyvä verse, joka on lajissaan ensimmäinen ja kertoo suomalaisista räppäävistä naisista.

Sarjakuvista parhaimpia viime aikoina lukemiani ovat Emmi Niemisen ja Johanna Vehkoon Vihan ja inhon internet, Reetta Laitisen toimittama Sisaret 1918 sekä kaikki Liv Strömquistin teokset.

Lasten aineistosta suositeltavia ovat ainakin Mariskan runokirja Määt ja Muut, Hannele Lampelan Prinsessa Pikkiriikki -kirjat sekä Paula Norosen Tagli ja Telle -kirjat. Kaikissa näissä on myös ihanat kuvitukset!