Keikkatyöntekijät työvoimapula-aloilla ovat voimavara, johon kannattaa panostaa. Seure tarttui haasteeseen ja selvitti, mitä vuokratyöntekijän viihtyvyyden eteen voidaan oikeasti tehdä.
Jos keikkatyöntekijä pettyy työpäiväänsä, hän ei ehkä enää palaa samaan työkohteeseen, ja työhönsä pettynyt voi jopa poistua alalta.
Seure Henkilöstöpalvelut lähti vuonna 2023 ratkomaan vuokratyön haasteita yhdessä työntekijöidensä kanssa. Seuren VaraTiimit -projektissa lähi- ja sairaanhoitajat testasivat käytännössä erilaisia varahenkilönä työskentelyn ja keikkatyön tekemisen malleja.
”Porukasta löytyi niin kokenutta konkaria, alanvaihtajaa kuin vasta jonkin aikaa hoitoalalla työskennelleitä. Myös asiakkaamme lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kehittämään seurelaisten työoloja”, kertoo Seuren opetuksen, varhaiskasvatuksen ja palvelualojen liiketoimintajohtaja Tiina Nieminen.
Keikkalaisen työpäiväkokemus on työtyytyväisyyden ydin
Vuoden kestänyt projekti tunnisti työntekijöiden työtyytyväisyyteen eniten vaikuttaviksi asioiksi keikkalaisen kohtaamisen ja kohtelun työpaikalla, yhteisöllisyyden kokemuksen ja palautteen annon, sekä sujuvan esihenkilötyön ja työsuhdeasioiden hoidon. Projektin aikana vahvistui tieto siitä, että vuokratyö on työntekijän vapaaehtoinen valinta, jota työnantajan kannattaa tukea.
Seuren VaraTiimit -projektin tuloksena Seuressa kehitettiin uudenlainen, vuokratyöhön sopiva esihenkilömalli eli kenttäesihenkilötyö. Loimme myös jatkuvan palautteen keräämisen ja annon työkalut sekä tukimalleja työntekijöiden vastaanottoon ja heitä osallistavaan kulttuuriin.
Vuokratyö on jatkossakin tärkeä osa suomalaista työelämää
”Oikein käytettynä vuokratyö ei tule työnantajalle sen kalliimmaksi kuin muukaan työ, vaan se päinvastoin auttaa työn tehostamisessa tuomalla tarjolle työvoimaa juuri ja ainoastaan niihin hetkiin, jolloin työntekijöitä tarvitaan enemmän”, Nieminen sanoo.
”Työntekijöille vuokratyö puolestaan antaa mahdollisuuden työskennellä myös silloin, kun kokoaikaista työtä ei voida tai haluta tehdä. Vuokratyöllä siis estetään osa-aikaisesti tarjolla olevan työvoiman poistumista markkinoilta kokonaan.”
Työhyvinvoinnin kehityksemme jatkuu. Keväällä 2024 projektin oppeja viedään tarkemmalle tasolle käytäntöön Seuren varhaiskasvatuksen toimialalle toteutettavassa projektissa.
Kiitämme projektiyhteistyöstä Helsingin Kustaankartanon seniorikeskusta sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Espoon keskuksen kotihoitoa.
Rohkeilla kokeiluilla ratkaisuja Varatiimit-projektin päätösseminaarissa
Miten lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja sitoutumista? Seminaarin teemoista kertovat brändijohtaja Ilari Viippola ja erityisasiantuntija Petteri Merinen.
Työhyvinvointi ja sitoutuminen hoitotyössä muodostuu osapuolten yhteispelistä. Jokaisella on omat lähtökohtansa ja tarpeensa, mutta mitkä ovat kaikkein tärkeimmät tekijät kokonaisuuden taustalla? Mukana keskustelussa Seuren kautta työskentelevä lähihoitaja Nina Mäkynen sekä asiantuntijat Heidi Junikka ja Kati-Annika Aalto.
Projektin painopisteiksi löydettiin nopeasti vastaanotto sekä palautteenanto. Keskustelemme millaisia konkreettisia muutoksia tämä on tuonut työkohteisiin ja työntekijän vastaanottamiseen.
Lähiesihenkilö toimii sillanrakentajana työntekijän ja asiakkaan välillä. Seuren asiantuntija Heidi Junikka toimi lähiesihenkilönä projektin puitteissa ja avaa omia kokemuksiaan roolista.
Palautteen antaminen ja saaminen ovat tärkeitä työkaluja paitsi jokaisen työntekijän arjessa myös kehitystyössä. Seuren keikkalainen Mia projektinaikaisista kokemuksistaan.
Yhteistyö ja yhteiskehittäminen eri osapuolten välillä sekä työhyvinvoinnin parantaminen ja siihen panostaminen ovat osallistujien mielestä projektin parasta ja tärkeintä antia.
Mitä opimme ja mitä seuraavaksi? Projektin tuloksia vetävät yhteen ja tulevia askelmerkkejä avaavat Seuren liiketoimintajohtajat Kaarina Liimatainen ja Tiina Nieminen.
Lue lisää:
