Asiakaskohtaamiset ovat museoavustajan työn keskiössä

,

Kun asiakas saapuu Helsingin kaupunginmuseoon, hän kohtaa todennäköisesti henkilökunnasta ensimmäisenä museoavustajan. Hyvin suurella todennäköisyydellä asiakas kohtaa museoavustajista Seuren kautta keikkailevan , joka tunnetaan museolla paremmin nimellä Meke.

”Kaikki tutut kutsuvat minua Mekeksi. Luulen, että työpaikalla jotkut eivät ehkä edes muista oikeaa nimeäni. Olen ollut Meke jo ihan lapsesta saakka, ja äitinikin käytti Meriä vain, jos olin sattunut tekemään jotain kiellettyä, Meke naurahtaa.”

Meke on yksi Helsingin kaupunginmuseon pitkäaikaisimmista museoavustajista reilun viiden vuoden työkokemuksellaan. Museoalalla vuosikausia työskennellyt Meke on uransa aikana toiminut useissa museoalan projekteissa. Työkokemusta on kertynyt niin suomesta kuin ulkomailtakin.

”Tein vuosikaudet yhteistyötä Turkin Antalyan museon kanssa eri rakennusprojektien myötä. Siihen liittyi oleellisesti rakennussuojelu, antiikkisten ja historiallisten arvojen suojelu ja lainsäädäntö. Avustin silloin myös museon arkeologeja ja tein lyijylasitekniikalla alttarimaalauksen kirkkoon.”

Helsingin kaupunginmuseossa Meke aloitti työt museoemännän nimikkeellä ja toimi työntekijänä museon kaupassa. Kun erillinen museokauppa siirrettiin infotiskin yhteyteen aulaan, muuttui Meken työnkuva ja samalla hänestä tuli museoavustaja.

” Aloittaessani museolla toimin ensimmäiset pari vuotta määräaikaisilla vakansseilla. Reilu kolme vuotta sitten siirryin muutosten myötä seurelaiseksi ja siitä lähtien olen keikkaillut Seuren kautta. Teen pääsääntöisesti täysiä työtunteja ja työviikkoja.”

Täällä ei vahdita

Museoavustajan päivät täyttyvät monenlaisista tehtävistä. Vuorot alkavat normaalisti kalenterin ja sähköpostin tarkistamisella sekä päivän läpikäynnillä kollegoiden kanssa. Isossa talossa kun tapahtuu aina jotain, ja muutoksia tulee nopeallakin aikataululla.
Monella voi olla virheellinen käsitys, että museoavustajat istuisivat näyttelytiloissa vahtimassa, ettei näyttelyesineisiin koskettaisi, tai että työ olisi pelkästään infotiskin takana istumista. Tämän mielikuvan Meke mielellään korjaa.

”Meidän työmme on hyvin vaihtelevaa ja fyysistäkin. Istumatyötä tämä ei ainakaan ole, vaan päivien aikana olemme paljon jalkojen päällä. Kävelemme näyttelytiloissa ja pidämme huolta, että kaikki on näyttelykunnossa ja paikat siisteinä. Jos jotain korjattavaa tai siistittävää ilmenee, ilmoitamme siitä heti eteenpäin. Asiakkaiden vahtimista työmme ei missään nimessä ole. On ihanaa, että täällä esineisiin saa koskea ja niitä saa kokeilla.”

Parasta työssä ovat ihmiset

Työpäiviin kuuluu paljon asiakaskohtaamisia ja niistä Meke nauttii suunnattomasti. Hänelle on tärkeää, että asiakkaille annetaan positiivinen ensivaikutelma, kun he astuvat museon ovista sisään. Aulassa ja infotiskillä asiakkaita neuvotaan ja autetaan sekä palvellaan museokaupan asioissa. Näyttelytiloissa asiakkaita ohjataan ja heidän kysymyksiinsä vastataan. Asiakkaiden kysymyksiin pyritään aina vastaamaan, ja jos oma tieto loppuu, on onneksi tiimi apuna.

”Minulle parasta työssä ovat ihmiset ja asiakaskohtaamiset. Olen taustaltani taiteilija ja sitä kautta tehnyt paljon töitä yksin. Nautin kuitenkin suunnattomasti, kun saan tehdä töitä asiakkaiden ja museon laajan henkilöstön kanssa.”

Museo täynnä ihmeitä

Helsingin kaupunginmuseo on Mekelle monella tapaa tärkeä. Vaikka hän on asunut pitkään ulkomailla, Helsinki on hänelle rakkain kaikista kaupungeista. Kaupunginmuseo on kunnianosoitus Helsingille. Sen keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Museossa on laajat näyttelyt, ja eri näyttelytilat kertovat omaa tarinaansa kaupungista.

”Itselle museon tärkein esine on suuri pienoismalli, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Pienoismalli kuvastaa Helsinkiä sellaisena kuin se oli noin 150 vuotta sitten. Työ on tehty valokuvien pohjalta, ja vaikka se viliseekin virheitä, on se todella kiehtova. Voisin katsella sitä tunteja ja silti löytää jotain uutta. Työn hauraus ja tekijöiden materiaali valinnat ovat myös ajatuksia herättäviä.”

Museossa asiakkaat pääsevät kokemaan ajan tunnelmaa ja voivat esimerkiksi lekotella 1950-luvun kodissa hetekalla. Museo on tarkoitettu kaikenikäisille kävijöille, ja lähes kaikkiin esineisiin saa koskea. Siksi esimerkiksi lapset ja lapsiperheet viihtyvät museossa. Lapsille on avoinna myös oma näyttely Lasten kaupunki.

”Museoon on kaikkien helppo tulla ja koen, että olemme aidosti lapsiystävällisiä. Meillä elämisen äänet saavat kuulua eikä näyttelytiloissa tarvitse hyssytellä. Täällä viihtyvät niin asiakkaat kuin työntekijätkin.”

Lue seurelaisten uratarinoita

Tutustumisrekrytointi siivitti Juhanin uudelle uralle
Syksyllä 2022 Juhani Nivalainen oli suuren kysymyksen edessä, millaisen työelämän itselleni haluaisin? Tätä kysymystä varmasti jokainen meistä jossain vaiheessa elämäänsä miettii, mutta Juhanilla kysymys oli tullut eteen yllättäen. Lue Juhanin uratarina >

Keikkatyö käy huippu-urheilijankin kalenteriin
Kun Julia Jokinen katsoo kalenteriaan, hänen päivänsä näyttävät todella kiireisiltä. Huippu-urheilijan tavoitteellinen tekeminen yhdistettynä liikunnanohjaajan opintoihin vie valtaosan hänen ajastaan. Kiireiseen arkeen mahtuu myös työntekoa lastenhoitajana. Lue Julian uratarina >

Tilaa uutiskirjeemme

Saat noin kerran kuukaudessa tietoa valitsemiltasi aloilta sekä uusimmat työpaikkailmoituksemme.