Koulunkäynninohjaaja tukee perusopetuksen tehtävää
Perusopetusta ohjaavan opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Monipuolinen oppilaan tukeminen kuten myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014.)
Koulunkäynninohjaajan työnkuva
Koulunkäynninohjaajan työnkuva on monipuolinen: työpäivä voi sisältää yleisesti kaikilla oppitunneilla, myös esimerkiksi erilaisten uskontojen ja elämänkatsomuksen tunneilla avustamista, pienryhmien ohjausta, välitunti- ja ruokailuvalvontaa sekä toisinaan mm. oppilaiden taksikyyditysten valvomista.
Työtehtävään voi kuulua myös yksittäisen oppilaan tai ryhmän avustamista erilaisilla retkillä, esimerkiksi kävely-, metsä-, uimahalli-, kirjasto-, kirkko- tai jäähalliretkillä. Keskeistä on myös niin kutsuttu apuopettajan rooli, eli oppilaan tukeminen peruskoulun oppiaineiden opettelemisessa. Tämä vaatii koulunkäynninohjaajalta riittävää oppiainekohtaista aineenhallintaa.
Koulunkäynninohjaajan työparina toimii luokanopettaja tai erityisluokanopettaja. Yhteistyö ja kommunikaatio opettajan ja koulunkäynninohjaajan välillä on tärkeää. Ajoittain koulunkäynninohjaaja toimii opettajan työparina ja toisinaan ohjeiden mukaisesti opetustilannetta tukevien tehtävien parissa. Vastuu opetustyöstä ja kurinpidosta on aina opettajalla. Koulunkäynninohjaajan vastuu on läsnä olevan aikuisen vastuuta. Hän ohjaa, motivoi sekä tukee oppilaan oppimista ja kasvua. Toisinaan koulunkäynninohjaajan tehtävänä on myös avustaa opettajaa työrauhan ylläpitämisessä.
Koulunkäynninohjaajan roolissa tarvitaan kannustavaa työotetta oppilaan aktiivisuuden tukemiseksi ja tämän vahvuuksien tunnistamiseksi. Positiivinen lähestymistapa edesauttaa oppilaan hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Koulunkäynninohjaajan on tärkeä tunnistaa oppilaan yksilölliset tarpeet ja onnistumisen hetket. Toiselle oppilaalle on saavutus saada koko aukeaman tehtävät tehtyä ja toiselle se, että kykenee tekemään yhden tehtävän loppuun asti itsenäisesti.
Yhtenäisen peruskoulun periaate ja erilaiset luokkamuodot
Kaikille yhtenäisellä peruskoululla pyritään siihen, että kaikki oppilaat opiskelevat yleisopetuksen luokilla ja erillisiä erityisluokkia ei aina ole. Tätä tasa-arvoisuuden ja osallisuuden tukemisen periaatetta kutsutaan myös inkluusioksi. Yleisopetuksen luokissa opiskelevat myös ne oppilaat, jotka tarvitsevat enemmän tukea oppimiseensa ja tuki tuodaan oppilaan luo yleisopetuksen luokkaan. Luokanopettajan työparina voi toimia erityisopettaja, joka opettaa ja tukee oppilasta hänen omassa luokassaan. Pienryhmiä muodostetaan silloin, kun se on oppilaiden oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista. Integraatiolla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kun oppilas on osan ajasta pienryhmäopetuksessa ja osan ajasta yleisopetuksessa.
Oppilailla voi olla monenlaisia erityisen tuen tarpeita. Yleisiä erityisen tuen tarpeita ovat esimerkiksi tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden haasteet, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteet, liikkumisen rajoitteeet sekä lukemiseen, kirjoittamiseen tai matemaattiseen hahmottamiseen liittyvät vaikeudet.
Kolmiportaisella tuella tarkoitetaan koulunkäynnin tuen eri tasoja, joita oppilaan on mahdollista saada. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kun oppilaalle tehdään kolmiportaisen tuen mallin mukainen erityisen tuen päätös, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kuvaava suunnitelma, eli HOJKS.
Koulunkäynninohjaajan työpäivä voi koostua yhden tai useamman eri luokan avustamisesta. Luokat voivat olla suuria yleisopetuksen luokkia tai enintään 10 oppilaan pienryhmiä. Suluissa olevia lyhenteitä käytetään monesti varattavan työvuoron tiedoissa.
Yleisimpiä perusopetuksen pienryhmiä ovat:
- Monimuotoluokka (EMM, EVY, EMU, POY): Useimmiten pienryhmät ovat monimuotoluokkia, joiden oppilailla on erilaisia erityisen tuen tarpeita. Tuen tarpeet vaihtelevat, mikä on huomioitava avustajan työssä.
- Perusopetukseen valmistava opetus: Maahanmuuttajataustaisia oppilaita, äidinkielenä jokin muu kuin suomi. Opetus näissä kestää yleensä noin vuoden, minkä jälkeen oppilaat integroidaan yleisopetukseen. Kielellinen lähtötaso voi vaihdella suuresti ja avustajan on tärkeä kommunikoida selkokielellä. Oppilaille mahdollistetaan myös oman äidinkielen opiskelu. Suomi toisena kielenä -opetus on oppiaine, eikä varsinainen pienluokka, vaikka sitä järjestetään myös pienryhmissä.
Tunne-elämän ja sosiaalisten tilanteiden haasteisiin liittyvät pienryhmät, kuten:
- Sosioemotionaaliset haasteet (ESY / SOPE): Oppilailla on haasteita vuorovaikutuksessa tunteiden ilmaisussa ja tunnistamisessa sekä yhteistyötaidoissa. Avustaja tukee ja ohjaa oppilasta näiden osa-alueiden kehittämiseksi.
- Poliopetus (NIVEL & POLI): Kun oppilas tarvitsee enemmän tukea kuin edellä mainitussa ryhmässä, hänet siirretään poliopetukseen. Poliopetuksella tarkoitetaan psykiatrisen tuen tarpeen ryhmiä. Näissä järjestetään kuntouttavaa opetusta, missä harjoitetaan tiivistä yhteistyötä kodin ja hoidosta vastaavien tahojen kanssa.
- Etappi-ryhmä: Oppilailla on käyttäytymis- ja tunne-elämän haasteita. Ryhmässä voi olla oppilaskohtaisia opetuksen järjestelyitä. Ryhmissä pyritään tukemaan itsenäistä arjessa toimimista ja elämänhallinnan taitoja, muun opetuksen ohessa.
Yläkouluissa on myös:
- JOPO-luokkia: Joustavan perusopetuksen ryhmä. Oppilaat eivät välttämättä ole erityisen tuen piirissä, mutta heillä on haasteita koulunkäynnissä ja esimerkiksi päättötodistuksen saaminen voi olla epävarmaa. Opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta ja yleistä elämänhallintaa.
- Paja-ryhmiä: Oppilailla voi olla haasteita koulunkäynnissä ja elämänhallinnassa. Tavoitteena itsenäisyyden ja yleisten arjenhallinnantaitojen vahvistaminen ja toisen asteen opintoihin hakeutuminen.
Koulunkäynninohjaajan tehtävä on oppilaan oppimisen tukemista ja ohjaamista, EI tämän puolesta tekemistä. Tehtävässä vaaditaan vuorovaikutustaitoja, kärsivällisyyttä ja oma-aloitteista työotetta. Usein hedelmällinen ohjaustyö oppilaan “rinnalla kulkijana” edellyttää turvallisen luottamussuhteen rakentamista. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat tärkeitä eettisiä periaatteita kasvatustyössä.