Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää alle kouluikäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea huoltajia kasvatustyössä.
Päiväkodissa kasvatustiimin henkilöstö rakentuu varhaiskasvatuksen opettajista ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajista. Kasvatustiimissä työskentelee usein myös avustaja. Avustaja työskentelee osana kasvatustiimiä, joko ryhmäkohtaisen tai henkilökohtaisen avustajan tehtävässä.
Päiväkodissa toiminta on ryhmämuotoista. Ryhmät ovat useimmiten jaettu lapsen iän mukaan:
- alle 3-vuotiaat
- 3-5-vuotiaat
- esikoululaiset
Joissakin päiväkodeissa on myös ns. sisarusryhmiä, joissa ikäjakauma vaihtelee 1-5 vuoden välillä. Lisäksi päiväkodeissa toimii integroituja erityisryhmiä ja erityisryhmiä, joissa työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa
Kehityksen ja oppimisen tuki kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on tunnistaa lapsen tuen tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea. Tuen antaminen sitä tarvitseville lapsille on avustajan tehtävän keskiössä.
Tuki varhaiskasvatuksessa toteutetaan inkluusion periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa, että tukitoimet tuodaan ensisijaisesti lapsen omaan päiväkotiryhmään erilaisilla joustavilla järjestelyillä. Tuki voidaan järjestää myös integroidussa erityisryhmässä tai erityisryhmässä.
Tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista. Huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu, kun lapsella on tuen tarvetta. Lapsi voi saada tukea, ohjausta ja konsultaatiota päiväkotiin lapsi- ja perhepalvelujen, kuten lasten- ja perheneuvolan, sosiaalitoimen sekä vammaispalveluiden kautta.
Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen kehitystä ja oppimista sekä pedagogisilla että rakenteellisilla ratkaisuilla.
Pedagogiset ratkaisut ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki, apuvälineiden käyttö sekä puhetta tukevien kommunikointikeinojen käyttö, kuten kuvakortit ja tukiviittomat.
Rakenteellisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen tai henkilöstörakenteen muuttaminen, jolloin kasvatustiimissä työskentelee henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja.
Lapsen tuen tarpeita varhaiskasvatuksessa:
- Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet: käyttäytymisen säätelyn häiriöt, aggressiivisuus, sisäänpäin kääntynyt käyttäytyminen
- Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet: puheen ja kielen kehityksen häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö, kuullun ymmärtämisen vaikeudet, dyspraksia
- Oppimisen ja tarkkaavaisuuden haasteet: adhd, add, toiminnanohjauksen haasteet
- Motorisen oppimisen vaikeudet
- Kehitysvamma tai liikuntavamma: cp-vamma, lihastaudit
- Neurologiset vammat: autisminkirjon häiriö, aspergerin oireyhtymä
- Kuulo- ja näkövamma
- Suomi toisena kielenä, S2-oppiminen
Avustajan työnkuva
Avustaja työskentelee varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä joko ryhmäkohtaisena tai henkilökohtaisena avustajana. Avustaja ohjaa ja avustaa yhtä tai useampaa lasta, jolla tuen tarve, tukemalla lasta, lapsen omatoimisuutta ja osallisuutta päiväkotipäivän aikana.
Avustajaa ei lasketa varhaiskasvatuslain säätelemän henkilöstömitoituksen mukaiseen kasvatushenkilöstöön. Tämä tarkoitta sitä, että avustaja ei ole kasvatusvastuullisessa roolissa eikä esimerkiksi ulkoile lasten kanssa yksin eikä ole vastuussa ryhmänohjauksesta.
- Avustaja työskentelee kasvatustiimin lisäksi monialaisessa yhteistyössä (esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeutit) sekä yhteistyössä lasten huoltajien kanssa.
- Avustaja toimii lapselle tukena kaveritaitojen harjoittelemisessa, tunnesäätelyssä, tunnetaidoissa sekä ristiriitatilanteissa.
- Avustaja vahvistaa lasten positiivista toimintaa kannustamalla ja antamalla lapselle palautetta, esimerkiksi ”Hienosti toimittu, “Hyvä”, ”Huomasitko, miten rohkeasti..”, tai visuaalisesti esimerkiksi hymyllä, peukulla, taputuksella, vihreä liikennevalolla, palkitsemisella. Palkitseminen voi olla esimerkiksi tarra tai yhteinen leikki. Lapselle annetut ohjeet tulisi olla selkeät ja pilkotut. Esimerkiksi, ”Kerää lelut”, ”Pese kädet”, ”Tule syömään”.
- Avustaja tukee lasta arjen eri toiminnoissa ja voi hyödyntää lapsen kanssa erilaisia apuvälineitä kuten kuvakansioita, kuvia päiväjärjestyksestä tai tukiviittomia.
- Lapsi hyötyy rutiineista ja toistoista sekä siitä, että sovituista toimintatavoista pidetään kiinni. Lisäksi lapsi saattaa hyötyä muista toimista, kuten esimerkiksi ulos lähdettäessä omasta pukeutumisalueesta, aikuista avustavista liikunnallisista tehtävistä tai ”stressipallosta” keskittymistä vaativissa tilanteissa.
- Ennakointi ja suunnitelmallisuus hyödyttävät kaikkia lapsia.
Avustajan tehtävä on lapsen oppimisen tukemista ja ohjaamista, ei asioiden tekemistä lapsen puolesta. Tehtävässä vaaditaan vuorovaikutustaitoja, kärsivällisyyttä ja oma-aloitteista työotetta. Hedelmällinen ohjaustyö lapsen “rinnalla kulkijana” edellyttää turvallisen luottamussuhteen rakentamista.
Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat tärkeitä eettisiä periaatteita kasvatustyössä. Tukemisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin avustaja tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.
Avustaja tukee myös lapsen ”kaveritaitoja”, siis tukee lapsen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ikätovereiden kanssa sekä avustaa lasta toimimaan ryhmässä ja vuorovaikutuksessa tovereihin.
Varhaiskasvatustyöhön voit tutustua tarkemmin lukemalla Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman tästä.
Lähteet:
Hiltunen, V, Hyytiäinen, M & Lindroos, S. 2017. Koulunkäynninohjaajan käsikirja. Sanoma Pro
Oksanen, J. & Sollasvaara, R. (toim.) 2019. Esteille hyvästit! Opas autisminkirjon sekä adhd- ja Tourette-oireisten lasten kasvattajille. Autismisäätiö. Helsinki: Into Kustannus Oy
OPH 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus
Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.) 2019. Varhaiserityiskasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus