Hyvää johtamista, parempia työkokemuksia

,

Hyvässä työyhteisössä tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt ovat selvät. Jokainen ihminen kohdataan ihmisenä eikä virheitä märehditä. Johtaja on mahdollistaja, joka omalla esimerkillään saa työntekijät kukoistamaan. Vantaalaisessa Matarin päiväkodissa nämä hommat ovat hallussa.

Vaikka ovesta tulisi Ukko Muttinen possu kainalossa, te otatte sen possun hoitoon. Näin kuului päiväkodin johtaja Piamarjut Hämäläisen ohje työntekijöilleen päiväkodin kesätoimintainfossa vuosia sitten.

Työntekijöitä harmitti, kun lasten vanhemmat tulivat vääristä ovista sisään päiväkotiin. Hämäläisen mielestä työntekijöiden valituksessa meni kaksi asiaa pieleen. Ensinnäkin palvelutyössä pitää olla auki ja valmis ottamaan vastaan tulija kuin tulija. Toisekseen koskaan ei pidä olettaa mitään.

– Olettamispeli on hirveä sudenkuoppa. Oletetaan, että pitäisi tietää ja tajuta. Meille itsestään selvät asiat eivät ole sitä lasten vanhemmille, Hämäläinen sanoo.

Sama pätee päiväkotiin töihin tuleviin sijaisiin. On väärin odottaa, että ensimmäistä kertaa Matarin ovesta sisään astuva keikkalainen tuntisi talon tavat jo valmiiksi.

Hämäläisen johtamassa Matarin päiväkodissa työntekijöiden ei tarvitse arvailla ja olettaa työyhteisön toimintatapoja. Kirjoittamattomia sääntöjä ei ole, kirjoitetut on. Niissä kerrotaan, mitä ei saa tehdä ja mitä ehdottomasti pitää tehdä.

Virheet kuuluvat työhön ja elämään

Esimerkki vääristä ovista ja Ukko Muttisesta kuvaa Hämäläistä johtajana. Kohtaamisella on väliä, onpa kyse työntekijöistä, lapsista tai heidän vanhemmistaan. Sen sijaan virheiden perkaamista Hämäläinen inhoaa. Hänen mielestään jokaisella on oikeus ja lupa tehdä virheitä.

Valittaakin Hämäläiselle saa. Hän kuvaa esihenkilön säiliöfunktiota:

– Minun työntekijäni oksentavat minulle kauheat ja vaikeat asiat, minä otan kaiken sen vastaan säiliöön ja tuon sen sieltä takaisin palasteltuna.

Hämäläisen ovi on aidosti auki korsolaisen päiväkodin 17 kasvattajalle. Kun Hämäläinen on työpaikalla, hän on saatavilla. Oven sulkemista hän välttelee viimeiseen asti.

– Jos pitää keskittyä, teen etänä. Ettei tule sellaista oloa, etten ole läsnä työntekijöille.

Vaativa mahdollistaja

Hämäläinen luonnehtii itseään suoraksi, rehelliseksi, lämpimäksi ja empaattiseksi. Hämäläisen empatia ei ole myötäkarvaan silittelyä, vaan sen ymmärtämistä, että elämässä sattuu ja tapahtuu.

Hämäläinen näkee itsensä mahdollistajana. Hän ei koskaan kiellä työntekijältänsä lomaa tai osa-aikaista työtä.

– Jos joku haluaa tehdä nelipäiväistä työviikkoa, hän saa tehdä.

Mitä tulee varsinaiseen tekemiseen, työhön, Hämäläinen on vaativa. Matarin päiväkodin pedagogiikka perustuu yhteisöllisyyteen ja koko kylä kasvattaa -ideologiaan. Kaikki aikuiset huolehtivat yhdessä päiväkodin kaikista lapsista. Hämäläinen edellyttää, että hänen työntekijänsä tuntevat nimeltä päiväkodin 97 lasta. Sama vaatimus koskee luonnollisesti myös häntä itseään.

– Porrastukset työvuoroissa on sellaiset, että on kohtuullista, että jokainen pystyy kutsumaan lasta nimeltä.

Mitä nimiin tulee, kaikki Matarissa lasten vanhempia myöten tuntevat Piamarjut Hämäläisen nimellä Pm.

– Jos sä kirjoitat siihen juttuun Hämäläinen, mun on kauhean vaikea tunnistaa siitä itseäni, Pm nauraa.

Johtajan tehtävä on saada työntekijä loistamaan

1990-luvulla Hämäläinen keikkaili päiväkodeissa Koivukylässä ja Korsossa. Hän muistaa vieläkin elävästi, kuinka ei tarvinnut mennä kuin pukuhuoneeseen riisumaan kenkiä, kun hän tiesi, millainen johtaja talossa oli. Joissakin paikoissa tunnelma oli sellainen, että hädin tuskin uskalsi hengittää.

– Tosi aktiivisesti ja tietoisesti olen miettinyt sitä, millaista johtamista olen saanut itse osakseni, millaista johtamista itse arvostan.

Oman johtamisensa Pm kiteyttää siihen, että hänen tehtävänsä on saada työntekijät loistamaan. Kaikki lähtee rakkaudesta työhön – ja lapsiin.

– Työni ehdoton suola on lapset. He ravitsevat mun sielua ja heissä on sellainen elinvoima, että joskus en ymmärrä, miten ei ole enemmän ihmisiä, jotka haluavat tehdä tätä työtä. Eilinen tai huominen ei ole lapsille merkityksellinen, vain tämä hetki merkitsee. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus nähdä hyväksyvä katse mun silmissä. Sillä samalla tavalla kuin kohtelen lapsia, kohtelen henkilökuntaani. Se mikä on minussa, on kasvattajissani, ja se mikä on kasvattajissa, on lapsissa.

Juttusarjan toisessa osassa ääneen pääsevät Matarin päiväkodin työntekijät: Nyt kehutaan pomoa

Tilaa uutiskirjeemme

Saat noin kerran kuukaudessa tietoa valitsemiltasi aloilta sekä uusimmat työpaikkailmoituksemme.